Vajaan puolen vuoden päästä ollaan tarjoamassa biotalouden asiantuntijapalveluja Japanin markkinoille. Ellei sitten pandemia estä. Tuntuu, että aikaa on vielä runsaasti tehdä pohjatöitä, mutta samanaikaisesti takaraivossa alkaa tuntua kasvavaa painetta. Mitä voidaan tehdä, ettei reissusta tule vain huviretkeä?
Haasteita Japanin markkinoilla
Useissa keskusteluissa on painotettu, että Japani on haastava markkina, missä ei pärjää toimimalla kuten kotimaassa on tapana. Aiheesta voi lukea enemmän vaikka tästä. Englantia eivät puhu edes nuoret yliopistokoulutetut ihmiset ja ulkomaalaisiin suhtaudutaan hieman varauksellisesti. Ilmeisesti nämä ominaisuudet vielä kertautuvat metsäalan ammattilaisten keskuudessa. Englanninkieliset sähköpostit luokitellaan kuulemma lähtökohtaisesti roskapostiksi, eikä LinkedIn ole suosittu.
Kontakteja luodakseen pitäisi siis osata japania tai löytää joku joka osaa. Kielitaitoisen ihmisen löytäminen ei kuitenkaan tee suoraan autuaaksi, koska yhteistyökumppaneiden maine on tärkeä asia Japanissa. Oma maine ei saa mennä pilalle epäilyttävän henkilön tai yrityksen kanssa toimiessa.
Japanissa ei tehdä hätiköityjä päätöksiä, vaan asiat selvitellään huolellisesti ja päätökset tehdään ajan kanssa. Yhteistyöehdotuksen tai tarjouksen jättämisestä voi mennä helposti puolesta vuodesta kahteen vuoteen ennen kuin päätös on tehty. Maa- ja metsätalous ei ole toimialana ainakaan keskimääräistä nopeampi tekemään päätöksiä. Siinä saattaa jo luovuttaa ja unohtaa koko asian ennen kuin asiakas on tehnyt päätöstä edes käsittelypäivästä.
Miten valmistautua parhaiten?
Kielivaikeuksien selättäminen, oikeiden ihmisten tavoittaminen ja kulttuurieroihin sopeutuminen ovat tärkeä osa Japanissa onnistumisesta. Kaikkein tärkein onnistumisen elementti on pohjimmiltaan kuitenkin universaali. On tunnettava asiakkaansa ja selvitettävä mitkä ovat todelliset ratkaistavat ongelmat Japanin biotaloudessa? Ongelmiin pitäisi myös pystyä tarjoamaan paras ratkaisu.
Aloimme laatia kattavaa selvitystä Japanin metsäasioista, ajankohtaisista ongelmista ja kehittämistarpeista. Lähteinä on erilaiset kirjalliset selvitykset ja muut julkaisut sekä keskustelut. Kerätty tieto vaatii tarkkaa analysointia ja johtopäätösten tekoa oman palvelutarjonnan näkökulmasta. Lokakuussa pääsee sitten testaamaan tehtyjä johtopäätöksiä asiakkaiden kanssa ja saa ensikäden tietoa haasteista ja mahdollisuuksista.
Jos pohjatöiden ja matkalta saatujen tietojen pohjalta pystyy kehittämään myyviä biotalouden asiantuntijapalveluja, niin ei oltu vain huvireissulla. Plussaa olisivat myös luodut kontaktit. Olisi kuitenkin parempi, jos kontakti paikallisiin toimijoihin saataisiin jo etukäteen ja pystyisi tarjoamaan heti valmiita palveluja. Mistähän kautta sitä tavoittaisi kielitaitoisen ja hyvämaineisen japanilaisen metsäammattilaisen, joka haluaisi aloittaa yhteistyön?
Jos sinua kiinnostaa kuulla kokemuksiamme kansainvälistymisestä tai sinulla on jokin tuote tai palvelu, mille haluaisit kanavan auki Japaniin, niin ota yhteyttä!
Edellisestä blogistamme voit lukea enemmän lähtöasetelmasta ja tästä taustalla olevasta hankkeesta.
