Metsähakkeen energiakäytön kaksinkertaistaminen

Metsähakkeen energiakäytön tuplaaminen

Ilmastonmuutoksen hillinnässä tavoitteiden tulee olla korkealla, mutta onko metsähakkeen energiakäytön tuplaaminen kymmenessä vuodessa liian suuri pala haukattavaksi? Hallitusohjelmassa on kirjattu, että Suomi tavoittelee ilmastoneutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Samoin ohjelmassa linjataan, että ainespuuta ei saa päätyä polttoon. Puun polttamisen katsotaan olevan liian nopea tapa vapauttaa puuainekseen sidottu hiili ja pitkäkestoisempien tuotteiden valmistaminen on etusijalla. Kansantaloudellisesti onkin järkevää jalostaa raaka-aineet mahdollisimman arvokkaiksi vientituotteiksi.

Ainespuu on varattu näin ollen sellun ja paperin tuotantoon sekä puutuotteiden valmistamiseen. Se jättää energian tuotannon raaka-aineeksi pieniläpimittaisen tai jalostukseen kelpaamattoman puun, hakkuutähteet, kannot sekä energiapajun. Metsähakkeella tarkoitetaan Tilastokeskuksen määritelmän mukaisesti kokopuu- ja rankahaketta, metsätähdehaketta tai -mursketta, kantomursketta sekä energiapajua. Kokopuu- ja rankahake voidaan vielä jakaa pienpuusta tai järeästä puusta tehdyksi, millä on vaikutusta sähkön tuotantotukeen. Metsähakkeella korvataan turvetta, kivihiiltä ja öljyä energiantuotannossa.

Suomen tavoitteet uusiutuvan energian suhteen

Uusiutuvan energian tuotantoa tulisi siis hallitusohjelman mukaan merkittävästi lisätä ja samalla vahvistaa Suomen energiaomavaraisuutta. Suomen energia- ja ilmastostrategiassa tavoitellun uusiutuvan energian tuotannon lisäyksestä metsähakkeen osuus olisi kolmannes, mikä tarkoittaa noin 15 TWh:n kasvua. Luken mukaan vuonna 2020 kiinteiden puupolttoaineiden energiakäyttö oli 37,3 TWh, mistä metsähakkeen osuus oli noin 16,2 TWh. On kova haaste tuplata metsähakkeen käyttö kymmenessä vuodessa, eikä pelkästään siksi, että ainespuuta ei sovi ohjata energiakäyttöön. Vielä kovempi haaste on kaksinkertaistaa käyttö nojautuen kotimaasta hankittavaan hakkeeseen.

Keinoja metsähakkeen energiakäytön tuplaamiseen

Luke julkaisi hiljattain tuloksia, joiden mukaan metsähake riittää Itä-Suomessa turpeen korvaamiseen. Oletettavasti sama pätee muuallekin ruuhka-Suomea lukuun ottamatta. Mitä keinoja on käytettävissä metsähakkeen energiakäytön tuplaamiseksi? Lähtökohtaisesti on selvää, että tarvitaan resurssitehokas toimitusketju sekä tehokas puunhankinta.

Tehokas puunhankinta

Kaksinkertainen määrä metsähaketta ei synny ikään kuin ”siinä sivussa”, vaan tarvitaan metsähakkeen hankintaan erikoistuneita yrityksiä ja henkilöstöä. Hakkuutähteet liikkuvat tällä hetkellä paikoin erittäin hyvinkin ainespuukaupan kylkiäisenä. Ensiharvennuksiin tai nuoren metsän kunnostushakkuisiin ei kuitenkaan tahdo riittää mielenkiintoa. Tämä koskee sekä ostajia, että urakoitsijoita ja juurisyynä on panostuksiin nähden heikko kannattavuus.

Kokonaisuuteen nähden ei voi pitää suurena syntinä, jos energiapuun sekaan lipsahtaa välillä vähän ainespuun mitoissa olevaa puutakin. Puhtaiden energiapuuleimikoiden korjuu on huomattavasti kalliimpaa kuin järeämpien harvennusleimikoiden. Metsänomistajalle on vaikea tarjota kiinnostavaa hintaa energiapuusta, jos korjuukustannukset ovat liki pitäen samat kuin ulosmyyntihinta. Mikäli tähdätään hivenen järeämpiin puustoihin ja tehdään aines- ja energiapuun integroitua korjuuta tilanne muuttuukin heti suotuisammaksi. Korjuukustannukset ovat kuutiota kohden matalammat ja kertymä suurempi. Metsänomistajakin saattaa pärjätä taloudellisesti paremmin kuin normaalissa harvennuksessa.

Kannattavuuden taika piilee ostajan kyvykkyydessä valita kohteelle parhaiten sopiva korjuumenetelmä, puutavaralajit sekä mitat. Yhteen leimikkoon voi sopia parhaiten malli, missä kaikki puutavara menee samaan pinoon energiapuuksi. Toisessa kohteessa voi olla kannattavinta ottaa lehtipuut sekä kuitupuuksi kelpaamattomat energiapinoon ja tehdä lopuista normaalisti kuitupuuta mittojen mukaan. Toimitussopimukset useammalle asiakkaalle ja laaja valikoima käytettävissä olevia puutavaralajeja sekä mittoja antavat mahdollisuuden tehdä houkuttelevia tarjouksia erilaisista leimikoista.

Resurssitehokas toimitusketju

Resurssitehokas toimitusketju on elinehto metsähakkeen kannattavassa hankinnassa. Kirjoitin aiemmin blogin kiertotalouden periaatteiden soveltamisesta hakkeen hankinnassa. Pähkinänkuoressa kyse on siitä, että otetaan energiapuu talteen mahdollisimman tehokkaasti, pidetään huoli, ettei synny hävikkiä ja toimitaan laatu edellä.

Mikäli olet kiinnostunut tuplaamaan oman metsähakkeen hankintamääräsi, niin vilkaise palvelujamme ja ota rohkeasti yhteyttä!