Palvelullistaminen metsäbiotaloudessa ja metsäkoneet. Jokapäiväistä kauraa vai kaukaista tulevaisuutta? Puunkorjuusta irtosi nihkeästi esimerkkejä, mutta metsäkonevalmistajat ovat ottaneet selkeitä askeleita palvelullistamisen suuntaan. Suomessa myydyimmät pohjoismaisen tavaralajimenetelmän metsäkonevalmistajat ovat John Deere Forestry, Ponsse ja Komatsu Forest. Taustalla kirittävät prosentin parin markkinaosuudella Logset ja Sampo Rosenlew.
Maailman suurin metsäkonevalmistaja on Deere & Company, eli John Deere, minkä konsernin liikevaihto on liki 36 miljardia dollaria. Suomessa toimivan ja tavaralajimenetelmän kalustoa valmistavan John Deere Forestry Oy:n liikevaihto oli vuonna 2020 0,45 miljardia euroa. Vertailun vuoksi Ponsse OyJ:n liikevaihto vuonna 2019 oli reilut puoli miljardia euroa.
Metsäkone palveluna?
Rolls Roycen lentoturbiinin tarjoamista lentotuntipohjaisesti pidetään palvelullistamisen tyyppiesimerkkinä. Tämän tyyppistä mallia eivät metsäkonevalmistajat tarjoa edes hakkuupään osalta. Tietoa olisi käytettävissä, ja moni metsäkoneyrittäjä olisi varmaan kiinnostunut kokeilemaan yhtä konetta kuutiotaksalla. Perimmäisenä esteenä lienee varsin korkea koneen hinta ja suuret sitoutuvat pääomat. Mikäli metsäkonevalmistaja tarjoaisi koneen perustuen kuutiopohjaiseen hinnoitteluun, niin sopimus sisältäisi kattavan huolto-ohjelman varaosineen ja tarvittavine päivityksineen sekä kattavan koulutuksen. Koneen luotettavuus ja pitkäikäisyys nousisi valmistajan kannalta erityiseen keskiöön. Suunnittelussa täytyisi ottaa täysimääräisesti käyttöön osien uudelleen valmistuksen mahdollisuudet vähentämään varaosakustannuksia. Metsäkoneyrittäjän kannalta tilanne olisi ihanteellinen, kun alla olisi luotettava työjuhta, konekustannukset olisivat tunnetut, eivätkä yllättävät seisokit pilaisi taloutta. Palvelullistaminen todellakin palvelisi asiakasta.
Mitä on palvelullistettu?
Metsäkonevalmistajat ovat lähestyneet palvelullistamista lisäpalveluiden tarjoamisen näkökulmasta. Parhaimpina esimerkkeinä voidaan pitää erilaisia konekaupan yhteydessä tehtäviä huoltosopimuksia, jotka ovat vapauttaneet koneyrittäjät koko joukolta osaamista vaativia huolto- ja korjaustöitä. Tänä päivänä huolto tulee metsään tekemään tiettyjä toimenpiteitä ja parhaassa tapauksessa kone haetaan metsästä lavetin päälle ja viedään huoltotoimipisteeseen. Palvelujen taso riippuu tietysti maksuhalukkuudesta.
Metsäkoneiden sydän sekä aivot ovat digitaaliset ja metsäkonevalmistajat ovat rakentaneet pitkälle kehittyneitä tietojärjestelmiä tallentamaan ja käsittelemään tietoa. Näiden tietojen hyödyntämiseen valmistajat ovat rakentaneet erilaisia sovelluksia, joita asiakas voi käyttää muun muassa työnseurantaan, työnsuunnitteluun ja tehostamiseen. Tieto on arvokasta ja John Deere linjasi muutama vuosi takaperin Yhdysvalloissa, että maanviljelijät eivät omista traktoreitaan, vaan ovat ostaneet käyttöiän pituisen oikeuden traktorin ohjelmistoihin.
Kaikki metsäkonevalmistajat tarjoavat uuden koneen yhteyteen käyttökoulutuksen. Komatsu Forest on ottanut omaan palveluntarjontaansa mukaan myös metsäkoneen tuottavuuden optimoinnin metsäkonesimulaattorin avulla. John Deereltä löytyy metsäkonesimulaattorit ja koulutusohjelmistot Sekä Ponsselta simulaattorien lisäksi myös Ponsse Academy, missä koulutetaan kuljettajia. Palvelullistaminen metsäbiotaloudessa on metsäkoneiden osalta menossa hyvään suuntaan ja aika näyttää miten pitkälle mennään.
Mikäli olet kiinnostunut oman liiketoimintasi palvelullistamisesta tai muista bio- ja kiertotalouden asiantuntijapalveluista, niin ota yhteyttä!
